Olin aina poissa tolaltani tai surullinen masennuksen takia, ja ongelmat toivat minut maahan. Tappelin lapsiani vastaan, enkä näyttänyt heille rakkautta.
Jokainen vaikea tilanne sai minut tuntemaan, etten ole sentinkään arvoinen. Ajattelin, että kuolema voisi olla ratkaisu. Sain kuitenkin kutsun Universal-kirkkoon, ja silloin kaikki muuttui.
Uskon ja rukousten kautta suru katosi. Ja opin, että uskollisuus Jumalalle voisi avata minulle ovia, ja näin sainkin työpaikan. Halusin nähdä enemmän Jumalan voimaa, ja kirkon ohjelmassa uskon haasteena saada Pyhä Henki. Olin kuullut, että vasta kun Jumala asuu meissä, sielun tyhjyys katoaa ja katoamaton ilo saapuu.
Altarilla annoin luonteeni, ylpeyteni, kaiken, mikä oli määritellyt minut aiemmin, ja Jumala vastasi minulle. Nyt tunnen itseni täydeksi, olen onnellinen ja minulla on rakkautta, ja lapseni näkevät sen. Muutokseni huomataan; ihmiset, jotka tuntevat minut, sanovat, että että olen erilainen ja että välitän onnea. Kerron niille, jotka samaistuvat tarinaani, että Jumala voi auttaa heitä – heidän täytyy tulla lähemmäs Häntä. Uskon haasteen ottaminen vastaan Jumalan kanssa on elämää muuttava mahdollisuus.
