“Ajattelin kuolemaa 24 tuntia vuorokaudessa”

 Masennus vei Maria Josivânia Santanan ilon. Hän teki kaikkensa muuttuakseen, mutta hän löysi uuden merkityksen elämälle vasta kun hän tapasi Jumalan.

Apatia, eristäytyminen ja surullisuus ovat joitakin masennuksen oireita. Vaikka tämä sairaus on yleisempi aikuisten keskuudessa, se voi ilmetä lapsuudessa, kuten tapahtui 37-vuotiaalle Maria Josivânia de Medeiros Santanalle. ”Synnyin Pernambucossa erittäin köyhään perheeseen. Kun olin 7-vuotias, menin asumaan pariskunnan taloon, jossa työskentelin lastenhoitajana. En ymmärtänyt, miksi en asunut vanhempieni luona, luulin, etteivät he rakastaneet minua ja se loi minuun syvän surun”, hän muistelee.

Vaikka hän piilotti tuskansa, hän kasvoi masentuneeksi, ikään kuin hän ei nähnyt väriä elämässä. ”Ajan kuluessa masennus paheni ja tämä vaikutti kaikkiin elämäni osa-alueisiin. Olin hyvin epävarma ja luulin, että kukaan ei pitänyt minusta, mikä sotki kaikki suhteeni. Lisäksi täyttääkseni kantamani tyhjyyden heittäydyin juomiseen, prostituutioon ja kaikkeen, mikä sai minut unohtamaan sisälläni kantamani tuskan”, hän kertoo.

Hän yritti kolmesti tehdä itsemurhaa, kunnes päätti muuttaa São Pauloon etsimään parempaa elämää, mutta koki toisen pettymyksen. ”Minulla oli sydänsuru, joka vei minut pohjalle. En voinut enää nukkua ja ajattelin kuolemaa 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta koska olin jo yrittänyt tappaa itseni aiemmin, ajattelin, etten ollut hyvä edes siihen.”

Huolimatta siitä, kuinka suuri hänen ponnistelunsa olla onnellinen, masennus oli hänen pääkumppaninsa, kunnes eräänä päivänä valo ilmestyi tunnelin päähän: ”Sain kutsun osallistua kokoukseen Universal Kirkossa ja ensimmäisenä päivänä ymmärsin, että kaikki mitä tein, ei koskaan tekisi minua onnelliseksi, koska se mitä tarvitsin saadakseni merkityksen elämälleni oli Herra Jeesus.”

Tämä ymmärrys oli ensimmäinen askel kohti sisäistä paranemista ja elämänmuutosta. Hän korostaa, että sinnikkyyden ansiosta hän onnistui kirjoittamaan tarinansa uudelleen. ”Minulle oli vaikeaa ymmärtää ja alkaa harjoittaa uskoani. Kuitenkin tottelemalla Jumalan Sanaa vapautin itseni, menin kasteelle, kohtasin Jumalan ja sain Pyhän Hengen”, hän kertoo. 

Siitä hetkestä lähtien masentunut, traumatisoitunut ja epäilyksiä täynnä oleva nainen tuli varmaksi, ettei hän olisi koskaan enää yksin. “Persoonani muuttui. Tänään minulla on rauha ja todellinen onnellisuus. Sain siunatun avioliiton, työskentelen freelancerina kauneusalalla ja elämäni heijastelee Jumalan voimaa”, hän päättää.